Aikani työpaikan tätien jokapäiväisiä “miten sää jaksat aina tehdä näitä iiihaaniaaa eväitä”-päivittelyjä kuunneltuani mielessä alkoi kehkeytyä kuningasidea omasta, menestyksekkäästä, catering-yrityksestä. Halu auttaa kiireisiä ja kaavoihinsa kangistuneita pastabolognese-ihmisiä arkikokkailuissa kasvoi käsittämättömiin mittoihin. Päätin siis ryhtyä tuumasta toimeen ja perustin tämän köyhän naisen cateringin: ruokablogin.
Sivuilla sählää amatöörikokki, joka on yhtä paha suustaan kuin Gordon Ramsay, selventää yhtä paljon kuin Jamie Oliver ja kuvittelee olevansa yhtä kova jätkä kuin lapsuuden sankari Paul Bocuse (se muuten teki aina vaan pihvejä). Pidän katsokaas kovasti ruoanlaitosta ja leipomisesta, ja haluan kertoa tuotoksistani kaikelle kansalle
Itse olen kasvissyöjä (välillä kalalla, välillä ilman), joten ruoka on kasvispainotteista. Mutta kuten monet skeptikot ovat kutsuillani todenneet: "Siis häh, tää vegepöperöhän on ihan törkeen hyvää!", eli lihansyöjä - ole vallan huoleti. Käytän aina mahdollisimman paljon luomua ja lähituotettua, mutta myös ihan perus K-kaupasta löytyvää tavaraa. Ruokaohjeet ovat vuosien varrella milloin mistäkin napattuja tai oman mielikuvitukseni tuotoksia. Ruokia kokkaillessa sovellan lähes aina, leipoessa en juuri koskaan.
Blogimaailmassa olen aivan untuvikko, eli kaikki graafikot ja muut HC-käyttäjät: koettakaa kestää, fontit ja muut menee kaikella todennäköisyydellä aivan miten sattuu, enkä aina tajua mistä saan muutettua/lisättyä/tehtyä mitäkin. Mutta koska se ei ole edes kaltaiselleni suorittajaluonteelle tarpeeksi tärkeää, se saa olla ja ruoka tulee ykkösenä.
Much ado about nothing. Nyt kuitenkin siihen itse asiaan: Adios maksalaatikko!
I give you: Päivän keittoheitto!
Ps. Bloginimen valinnassa konsultoivat Ilona sekä Valeäiti - kokki kiittää suuresti avusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti